• Facebook - White Circle
  • Instagram - White Circle
  • YouTube - White Circle
  • Pinterest - White Circle
  • LinkedIn - White Circle
weecos_logo.png
ornamo_ver_black.jpg
VAT number: FI27040571

Karjalaisen keramiikan historiaa

October 10, 2019

Kampakeramiikka

 

Kampakeramiikan vanhinta vaihetta, niinsanottua varhaista kampakeramiikkaa joka ajoittuu noin 3500-2500 eKr., tunnetaan Pohjois-Karjalasta kahdessa löydössä. Toinen löytö tehtiin Kiihtelysvaaran loitimonjärvestä, jossa malmikauhaan osui kokonainen varhaiskampakeraaminen saviastia. Siitä otettiin kuitenkin talteen ainoastaan yksi pala. Toinen löytö tehtiin Kiteen Niinikummun Koivikossa, jossa löydettiin mutahaudasta useita kampakeraamisia saviastian paloja. Koivikon saviastia on eräs vanhimpia geologisin keinoin ajoitettuja saviastioita koko Suomessa. Se poikkeaa koristelultaan jonkin verran normaalista suomalaisesta varhaiskampakeraamisesta tyylistä, mikä johtunee idästä käsin tulleesta vaikutuksesta.

 

(Kuva kirjasta: Pitäjä rajojen mailla, Kitee ja Rääkkylä vuoteen 1870. Pekka Kauppinen, Timo Miettinen, Kari Pitkänen, Marja Simola 1994)

 

Pohjois-Karjalan asuinpaikoilla on erittäin runsaasti edustettuna kampakeramiikan seuraava tyylivaihe, niinsanottu tyypillinen kampakeramiikka n. 2500 - 2000 eKr. Rikkaimmat keramiikkalöydöt on saatu talteen Kuusjärven Sätöksen, Polvijärven Solan ja Pyhäselän Savilahden tutkituilta asuinpaikoilta.

 

 

Koristelu

 

Keramiikka on koristeltu kampaleimapainanteista ja kuopista muodostetuin vyöhykkein siten, että koristelu on kattanut astian pinnan kokonaisuudessaan. Koristekuosi on miltei yksinomaan geometrista muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Tuntuu oudolta ajatella, että Pohjois-Karjalankin pyyntiä harjoittavat, luontoa lähellä olevat asukkaat niin vähäisissä määrin käyttivät luonnosta saatuja aiheita ornamentiikassaan. Lintukuviot ovat ainoita figuratiivisia aiheita kampakeramiikan piirissä ja nekin suhteellisen harvinaisia.

 

(Kuva kirjasta: Pitäjä rajojen mailla, Kitee ja Rääkkylä vuoteen 1870. Pekka Kauppinen, Timo Miettinen, Kari Pitkänen, Marja Simola 1994)

 

Pohjois-Karjalan kampakeramiikalle on luonteenomaista, samoin kuin yleensä Itä-Suomen keramiikalle, runsas asbestikuitujen käyttö. Asbestin avulla on saviastian seinämä saatu erittäin kestäväksi.

 

Nuoremman tyypillisen kampakeramiikan aikana, noin 2300 - 2000 eKr. leviää Itä-Suomeen ns. kuoppakeramiikka. Se on itäinen kampakeramiikan laji, jossa kuopat ovat muodostuneet koristekuosin pääaiheeksi.

 

Henkinen maailma

 

Kivikautisilta asuinpaikoilta talteen saatu esineistö kertoo enimmäkseen vain tuolloisten asukkaiden materiaalisesta kulttuurista ja se on siten historiallisena lähteenä yksipuolinen. Kaukaisten esi-isiemme henkiseen maailmaan voidaan perehtyä ainoastaan muutamien harvojen löytöjen puitteissa.

 

Kuusjärven Sätöksen asuinpaikalta on löydetty pieni savi-idoli, istuvaa ihmishahmoa esittävä primitiivinen veistos. Samantapainen mutta vielä enemmän toukkamainen savi-idoli on Polvijärven Solan asuinpaikalta. Yksin kappalein tarkasteltuna näyttävät savi-idolit yksinkertaisilta, hetken mielijohteesta syntyneiltä leikkikaluilta. Niitä tavataan kuitenkin jokseenkin saman näköisinä laajalta alueelta kampakeraamisen kulttuurin piiristä, mikä viittaa siihen että näillä savikuvilla täytyy olla syvällisempi merkitys. Lähinnä silloin tulee ajatelleeksi uskonnolliseen maailmaan kuuluvia jumalankuvia tai määrättyjen taikojen yhteydessä tarvittavia ihmishahmoja.

(Pohjois-Karjalan historia 1, Aulis V. A. Könönen - Heikki Kirkinen, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1975)

 

(Kuva kirjasta: Pitäjä rajojen mailla, Kitee ja Rääkkylä vuoteen 1870. Pekka Kauppinen, Timo Miettinen, Kari Pitkänen, Marja Simola 1994)

 

Kyyrölän savitehdas


Etelä-Karjalan asema kulttuurien välimaastossa näyy hyvin siinä, että täällä tavataan myös sellaista kotiteollisuutta, jonka juuret olivat kaukana Venäjällä. Selvimmän esimerkin tästä tarjoaa Kyyrölän saviastia- eli pottiteollisuus. 1700 -luvun alkupuolella oli eräs Muolaan lahjoitusmaanhaltija siirtänyt autioituneille tiloilleen venäläisiä maaorjiaan, ja näin Kyyrölään muodostui venäläinen siirtokunta. Nämä siirtolaiset toivat mukanaan saviastioiden valmistuksen - joka Venäjällä oli hyvin yleistä - ja nähtävästi varsin pian heidän tuotteilleen löytyi kysyntää myös puukuppeihin tottuneiden suomalaisten parista.

 

 

Jo 1800-luvun alkupuolella Muolaan saviastioita myytiin kaikkialla Kaakkois-Suomessa. Vuonna 1920 saviastioiden valmistajia rekisteröitiin kaikkiaan 53. Kyyrölän ohella savenvalantaa harjoitettiin myös muutamassa lähikylässä, Parkkilassa, Kangaspellossa ja Sudenojalla sekä kauempana Hiitolassa Asilan kartanossa.

 

Tuotteista voidaan mainita savivadit ja ruukut, suuret taikina-astiat sekä kukkopillit. Vaikka ne eivät pystyneetkään kilpailemaan uudenaikaisten keramiikkatehtaiden tuotteiden kanssa, oli niillä arkiastioina vakaa menekki Savossa ja Pohjanmaalla saakka. Kyyrölän saviteollisuus edustaa poikkeuksellisen pitkälle kehittynyttä kotiteollisuutta. Kasvuun vaikutti varmasti se, että tuotteille riitti kysyntää - saviastioiden valmistustahan ei juuri muualla Suomessa esiintynyt.

(Karjala 1-5 / Osa 3: Karjalan yhteiskunta ja talous. Mäkinen Yrjö-Pekka, Lehmusvaara Ilmari 1982)

 

 

Noin 200 vuotta vanha Kyyrölän saven kuppi käsienpesuvedelle. Tätä pidettiin käspaikan vieressä ja siinä oli vettä käsienpesua varten. Kuppi roikkui narussa jolloin sen nokasta pystyi kaatamaan vettä käsien päälle kästevästi. Astia on Rääkkyläläisen vanhan tavaran keräilijän kokoelmissa.

 

Kuvat: Ville Lehvonen

 

Kyyrölän savi Oy on vieläkin olemassa ja se toimii nykyisin Hämeenlinnassa. He valmistavat edelleenkin vuosisatoja vanhoja, kansanperinnettä noudattavia astiamalleja ja käyttävät tuotannossaan suomalaista punasavea.

 

 Kyyrölän saven tuotantoa. (Lähde: www.kyyrolansavi.com)

 

  Vanhan punasavikulhon patinoitunutta pintaa.

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Uusimmat

September 27, 2019

September 27, 2019

September 28, 2018

December 17, 2017

October 25, 2017

Please reload

Arkisto
Please reload

Asiasanat